150-juhlavuoden podcast-sarja ”Kieli elämässäni” on kuunneltavissa linkin takana.
Haastateltavina ovat Marjukka Havumäki, Teijo Kemppainen, Kaarina Järventaus, Adele Kataja ja Karri Paleface Miettinen.
Tiedemuseo Liekissä on pieni nurkkaus, joka valottaa Seuran 150-vuotiasta historiaa. Yliopiston työntekijät ja opiskelijat pääsevät ilmaiseksi. Myös museokortti käy.
Seuran puheenjohtajan, professori Terhi Ainiala avauspuheenvuoro.Seuran kunniajäsen professori Heikki Paunonen esitelmöimässä otsikolla Helsinki 1876. Millaiseen maailmaan Seura syntyi?Myös Töölön viuluklubi esiintyi juhlaseminaarissa.Seuran järjestämässä slangikilpailussa palkittuja nuoria!
Kotikielen Seuran kunniajäsenet ovat Seuran pitkäaikaisia toimijoita ja ovat tehneet uraauurtavaa työtä suomen kielen hyväksi.
Vuosikokouksessa 2026 uusiksi kunniajäseniksi valittiin professori Tiina Onikki-Rantajääskö ja maisteri Toni Suutari.
Kuva: Emmi Pollari
Professori Tiina Onikki-Rantajääskö, Helsingin yliopisto
Professori Onikki-Rantajääskö on tehnyt merkittävän uran sekä suomen kielen tutkijana että yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänen kielelliseen merkitykseen, kielioppiin, terminologiaan ja kielipolitiikkaan keskittynyt tutkimuksensa on ollut väitöskirjasta lähtien innovatiivista ja uraauurtavaa. Hänen johtamansa Tieteen termipankki on merkittävä hanke, jossa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen erikoissanastoa on koottu avoimesti saataville helposti päivitettävään tietokantaan. Termipankin merkitys on mittava myös yleistajuiselle keskustelulle, kun eri alojen sanastolle on vakiinnutettu suomenkieliset käsitteet. Tieteen termipankki on hyväksytty merkittävien tutkimusinfrastruktuureiden tiekartalle yhteistyössä Fin-Clarinin kanssa.
Onikki-Rantajääskö on edistänyt demokraattista ja toimivaa kielenkäyttöä myös suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Lautakunta päättää kielenkäyttöä koskevista yleisluonteisista tai periaatteellisista suosituksista ja ottaa kantaa kielipoliittisiin kysymyksiin. Hän on edistänyt ansiokkaasti selkokielen tutkimusta ja opetusta niin Helsingin yliopistossa kuin laajalti yhteiskunnassa. Erityisen vaikuttava työ Onikki-Rantajääsköllä on ollut oikeusministeriön nimittämänä suomen kielen selvityshenkilönä (2022–2024), jossa hänen tehtävänään oli laatia selvitys suomen kielen yhteiskunnallisesta asemasta ja haasteista sekä antaa ehdotuksia kielipoliittisiksi tavoitteiksi.
Onikki-Rantajääskö on tieteellisessä toiminnassaan ollut kytköksissä lukuisiin hankkeisiin ja verkostoihin niin oman yksikkönsä sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kotikielen Seurassa hän on toiminut puheenjohtajana (esimies) vuosina 2011–2014 ja johtokunnan jäsenenä 2010. Hänen merkittävä panoksensa suomen kielen tutkimukselle on ollut myös maailman suurimman suomenkielisen tieteellisen aikakauslehden Virittäjän päätoimittajuus vuosina 2006–2010.
Professori Onikki-Rantajääskö oli ensimmäinen nainen vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallituksen puheenjohtajana. Yliopistoyhteisössä hän on ollut keskeinen vaikuttaja toimiessaan tutkimusaktiviteettiensa lisäksi erittäin tunnollisesti ja tehokkaasti useissa vaativissa johto-, esihenkilö- ja luottamustehtävissä.
**
Toni Suutari
Maisteri Toni Suutarin työuraa leimaavat tutkimusaineistot ja digitalisaatio. Hän toimii nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tietoarkkitehtuurin tehtävissä, ja aiemmin hän on ollut mukana Helsingin yliopiston Muoto-opin arkiston digitoinnissa sekä työskennellyt Kotimaisten kielten keskuksessa sähköisten aineistojen kehittämistyön parissa.
Toni Suutari on Kotikielen Seuran johtotehtävissä pisimpään toiminut henkilö. Hän on toiminut seuran varasihteerinä vuosina 1997–2000, sihteerinä 2001–2005, johtokunnan jäsenenä 2006–2007 sekä 2018–2022, toisena varapuheenjohtajana (varaesimies) vuosina 2008–2015 ja rahastonhoitajana 2016–2018. Hän toimi kaikissa vastuutehtävissään sitoutuneesti ja asiantuntevasti sekä uusia toimintatapoja ja -muotoja etsien ja kehittäen.
Suutari teki pitkäjänteisesti ja ansiokkaasti työtä myös Virittäjä-lehden siirtämisessä sähköiseen aikaan, ja hänen ansiotaan on mm. se, että Virittäjä on journal.fi-palvelussa.
Hän aloitti työnsä Virittäjässä vuonna 1999 toimitussihteerin sijaisena, ja jatkoi tämän jälkeen lehden verkkosisältöjen parissa. Keskeinen työ oli tietokantamuotoisen hakemiston rakentaminen 2000-luvun alussa ja myöhemmin verkkojulkaiseminen ja vanhojen lehtien takautuva digitointi. Suutari oli keskeinen tekijä siinä, että Virittäjästä tuli edelläkävijä avoimessa julkaisemisessa sekä vanhojen sisältöjen digitoinnissa.
Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, Helsinki) klo 13–15
Seminaarissa mm. kunniajäsen Heikki Paunosen esitelmä: Helsinki 1876. Millaiseen maailmaan Seura syntyi?, vuoden 2026 slangikilpailun palkintojen jako, Siulan esitys sekä musiikkia.
Vuosikokous
klo 15.30–17.00 Tekla Hultin -salissa (Fabianinkatu 33, Helsinki)
Virittäjä järjestää Kotikielen Seuran 150-vuotisjuhlan kunniaksi kandidaatti- ja maisterivaiheen opiskelijoille tai hiljan valmistuneille suunnatun kirjoituskilpailun. Kilpailuun kutsutaan Virittäjän ohjeiden mukaan laadittuja havaintokirjoituksia, jotka perustuvat vuosina 2022–2025 valmistuneeseen suomen kielen tai Suomen kielen ja kulttuurin alaan lukeutuvaan kandidaatin- tai maisterintutkielmaan.
Parhaat kirjoitukset julkaistaan Virittäjässä vuoden 2026 aikana. Ensimmäiset kirjoituksista pääsevät julki numerossa 1/2026, joka julkaistaan Kotikielen Seuran 150. vuosipäivänä 14. maaliskuuta.
Kirjoitukset pitää lähettää viimeistään 8. joulukuuta 2025 mennessä osoitteeseen vir-toimitus@helsinki.fi. Otsikoksi pyydetään laittamaan ”Kotikielen Seura 150 vuotta: kirjoituskilpailu” sekä kirjoittajan sukunimi. Lisätietoa saa Virittäjän verkkosivuilta, joista löytyy tarkemmat tiedot myös havaintokirjoituksen pituudesta sekä Virittäjän tarkemmat kirjoitusohjeet.
Kotikielen Seuran johtokunta päätti kokouksessaan 19.5.2025 myöntää Sanakirjasäätiön rahastosta 450 euroa Leena Maria Heikkolalle (AFinLAn syyssymposium 2025), 500 euroa Suvi Kaikkoselle (AFinLAn syyssymposium 2025), 500 euroa Pauliina Puraselle (British Association for Applied Linguistics Annual Conference) ja 500 euroa Eliisa Uotilalle (The 4th International Conference on Easy Language Research and Practice).
Sanakirjasäätiön rahasto julistaa haettavaksi suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkijoille matka-apurahoja konferenssimatkoihin. Apurahaa voi hakea enintään 500 euroa ja edellytyksenä on, että hakija pitää konferenssissa esitelmän tai esittää posterin.
Hakemukset tehdään e-lomakkeella viimeistään torstaina 15.5.2025.
Kotikielen Seuran jäsenet tekivät lauantaina 27.4.2024 retken Järvenpäähän E. N. Setälän kotimaisemiin Aholaan ja Toimelan tontille. Alla tunnelmia ja tuokiokuvia retkeltä.
Entisellä Toimelan tontilla. Retken oppaina toimivat Riho Grünthal (kuvassa) ja Mari Siiroinen. Kuva Mari Siiroinen.Vuonna 1943 palanut Toimelan rakennus. Rakennus kuului tuolloin jo Luther-opistolle. Kuva teoksesta Vesa Vares & Kaisa Häkkinen 2001: Sanan valta. E. N. Setälän poliittinen, yhteiskunnallinen ja tieteellinen toiminta.Nykyisin Toimelan tontilla toimii STEP-opisto (entinen Seurakuntaopisto, sitä aiemmin Luther-opisto). Kuva Mari Siiroinen.Step-opiston kirjastossa. Taustalla E. N. Setälä -vitriini. Kuva Mari Siiroinen.E. N. Setälä -vitriini. Kuva Mari Siiroinen.Kuva Hannu Tommola.Aholaan tutustumassa. Kuva Hannu Tommola.Aholaan tutustumassa. Kuva Hannu Tommola.
Kotikielen Seuran vuosikokouksen yhteydessä 14.3.2024 jaettiin palkintoja viime vuonna julkaistuille ansioituneille suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten oppialoihin kuuluville väitöskirjoille, artikkeleille ja pro gradu -tutkielmille.
Väitöskirjapalkinnot myönnetään August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen varoista, ja rahastojen valiokunta koostuu Suomalais-Ugrilaisen Seuran sekä Kotikielen Seuran edustajista. Artikkelipalkinnot myönnetään E. A. Saarimaan rahaston varoista, ja palkintolautakunta koostuu Kotikielen Seuran johtokunnasta. Viron kieltä käsittelevät pro gradu ‑palkinnot jaetaan Lauri Kettusen rahastosta, jonka lautakunta koostuu myöskin Kotikielen Seuran johtokunnasta.
Alla tiedot palkituista – lämpimät onnittelut kaikille!
August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastot
Lotta Aarikalle (Turun yliopisto) 4 000 euroa väitöskirjasta Murre ja sen tutkimus. Näkökulmia fennistisen murteentutkimuksen historiaan ja kieli-ideologioihin 1871–2017
Gaïdig Dubois’lle (Helsingin yliopisto) 2 000 euroa väitöskirjasta La nature du RESTER en finnois et en français
Markus Juutiselle (Oulun yliopisto) 2 000 euroa väitöskirjasta Koltansaamen kielikontaktit. Vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä
Kaisla Kaheiselle (Helsingin yliopisto) 2 000 euroa väitöskirjasta Etymologia ex silentio. Nganasanin äännehistoria ja kielikontaktit
E. A. Saarimaan rahasto
Riku Erkkilälle (Ludwig-Maximilians-Universität München / Helsingin yliopisto) 400 euroa artikkelista ”Mistä uralistiikan sijatermit tulevat? Suomen ja muiden uralilaisten kielten sijatermistön kehityksestä.” (Virittäjä 127)
Kirsi Leskiselle (Jyväskylän yliopisto) 400 euroa artikkelista ”Monikieliseksi osaajaksi. Korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden koulutus- ja työelämäpolkuja ja kokemuksia kielestä.” (Teoksessa Hynninen, N., I. Herneaho, E. Sippola, J. Isosävi & M. Yang (toim.) Kieli ja osallisuus. AFinLAn vuosikirja 2023.)
Taina Myllärille (Jyväskylän yliopisto) 400 euroa artikkelista ”Moniverbiset konstruktiot ja oppijansuomen kompleksisuus kielitaidon eri tasoilla.” (Lähivertailuja 33)
Helena Nurmikarille (Helsingin yliopisto) 400 euroa artikkelista ”The Finnish anteeks(i) mitä ’sorry what’ as a resource for expressing affect on Twitter” (Teoksessa Koivisto, Aino Vepsäläinen, Heidi & Virtanen, Mikko T. (toim.). Conversation Analytic perspectives to digital interaction: Practices, resources, and affordances. SKS.)
Maria Sarhemaalle (Helsingin yliopisto) 400 euroa artikkelista ”Onko uuno urpompi kuin tauno? Kolmen etunimen appellatiivistuminen kyselytutkimuksen valossa.” (Virittäjä 127)
Lauri Kettusen rahasto
Marika Honkaselle (Helsingin yliopisto) 300 euroa maisterintutkielmastaan ”Monikon 1. persoona suomen- ja vironkielisissä elämäntaito-oppaissa”.
Kotikielen Seuran johtokunta päätti kokouksessaan 13.4.2023 myöntää Sanakirjasäätiön rahastosta 1 200 euroa Frida Ahoselle (Helsingin yliopisto) suomen ja viron kielenhuollon historiaa komparatiivisesti tarkastelevan maisterintutkielman tekemiseen, 1 200 euroa Sofia Kotilaiselle (Jyväskylän yliopisto) nimistöntutkimuksen artikkelin kirjoittamiseen, 400 euroa Heidi Nivalle (Helsingin yliopisto) vepsäläis-suomalaisen sanakirjan laatimiseen, 1 300 euroa Miikul Pahomoville lyydin verkkosanakirjan aineiston päivittämiseen, 580 euroa Denis Tuhkaselle (Helsingin yliopisto) 570 Karjalaan suuntautuvaan keruumatkaan, jonka tarkoituksena on karjalaisten paikan- ja henkilönnimien tallentaminen nykyisen Leningradin alueen Boksitogorskin piirissä sijaitsevista asutuksista, ja 1 200 euroa Hanna Virranpäälle (Helsingin yliopisto) Pohjois-Amerikan suomalaisperäisiä paikannimiä käsittelevän väitöskirjan aloittamiseen.
