Kotikielen Seura – monessa mukana vuodesta 1876
Kotikielen Seura on perustettu vuonna 1876. Ote Seuran ensimmäisen kokouksen pöytäkirjasta maaliskuun 10. päivältä vuonna 1876:
”Koska Savo-Karjalaisessa osakunnassa Inspehtori [Ahlqvist] oli nostanut kysymyksen semmoisen seuran eli yhtiön perustamisesta ylioppilasten kesken, jonka tarkoituksena olisi suomenkielen tutkiminen ja keskusteleminen suomenkieltä koskevista asioista ylipään, kokoutui joukko osakuntalaisia tänään valmistavaan kokoukseen, jossa oli läsnä professori Ahlqvist, Osakuntalaiset Castrén, E. Kyander, Manner, Pelkonen, Poutiainen, Putkonen, Puustinen, K. E. Sonck, Väisänen ja Väyrynen, ja jossa ensimmäiseksi päätettiin tälle yhtiölle panna nimeksi Kotikielen Seura.”
Ensimmäinen esimies oli professori August Ahlqvist. Myöhemmin esimiehiä ovat olleet muun muassa Emil Nestor Setälä sekä Pirkko Nuolijärvi.
Keskustelua kielestä eri foorumeissa
Kotikielen Seurassa on sen runsaasti yli satavuotisen historian varrella
- joukolla käsitelty monia kieliseikkoja:
- esimerkiksi vuonna 1898 pohdittiin, kuinka nimiä kuten Brutus, Pallas ja Antonius pitäisi taivuttaa: italomaanisesti eli Bruton, pitkävokaalisesti, kuten Pallaan vai ksen-loppuisesti kuten Antoniuksen?
- edelleen 1890-luvulla Seura ehdotti seuraavia suomenkielisiä paikannimiä Helsinkiin: Alppila, Leppäsuo, Katajanokka ja Meilahti
- alettu julkaista neljä kertaa vuodessa ilmestyvää kielitieteellistä aikakauslehteä Virittäjää vuodesta 1897 alkaen.
- palkittu nuoria tutkijoita ansiokkaista kielitieteellisistä artikkeleista
- järjestetty monia seminaareja ja teemapäiviä.
Seuran historiaa Virittäjässä
Hanna Lappalainen ja Mari Siiroinen: Kotikielen Seura sata vuotta sitten (ilm. Virittäjässä 4/1999)
Taija Nieminen ja Toni Suutari: Kätköistä kaivettua [arkistoasiaa] (ilm. Virittäjässä 4/2001)
Tutustu myös vuosikertomuksiimme Tietoa Kotikielen Seurasta -sivulla.