Toimintakertomus 1997

KERTOMUS KOTIKIELEN SEURAN 122. TOIMINTAVUODESTA [1997]

Sadantenakahdentenakymmenentenätoisena toimintavuotenaan Kotikielen Seuralla on ollut viisi kokousta. Kokouksissa on käynyt keskimäärin 62 henkeä, ja niissä on pidetty seuraavat esitelmät:

  • 14. maaliskuuta 1997, vuosikokouksessa, I varaesimies dos. Lea Laitinen aiheesta Kansankieli – kansalliskieli.

  • 17. huhtikuuta fil. maist. Jaana Pajarinen ja fil. maist. Päivi Pitkänen: Lääni meni – miten käy kielen? Näkökulmia Pohjois-Karjalan murteen muuttumiseen.

  • 9. lokakuuta apul.prof. Anu Klippi: Sanat kadoksissa – afasia keskustelussa.

  • 20. marraskuuta, Muoto-opin arkiston 30-vuotisjuhlapäivänä, prof. Pentti Leino: Morfologian epäsäännöllisyys ja apul. prof. Maisa Martin: Oppijan morfologiaa.

  • 5. helmikuuta 1998 prof. Fred Karlsson: Setäläläisen lauseoppiperinteen isyyden ongelma.

Seuran

  • esimiehenä on toiminut apulaisprofessori Pirkko Nuolijärvi,

  • ensimmäisenä varaesimiehenä dosentti Lea Laitinen,

  • toisena varaesimiehenä tohtori Kaisu Juusela,

  • sihteerinä maisteri Hanna Lappalainen,

  • varasihteerinä ylioppilas Toni Suutari,

  • rahastonhoitajana maisteri Mari Siiroinen,

  • muina johtokunnan jäseninä tohtori Vesa Koivisto, maisteri Kaisa Lange ja lisensiaatti Yrjö Lauranto,

  • tilintarkastajina maisteri Kaija Mallat ja merkonomi Karri Haaparinne sekä

  • varatilintarkastajina toimistosihteeri Arja Lehtonen ja oik. kand. Aarne Pulliainen.

Seuran johtokunta on kokoontunut toimintavuotena seitsemän kertaa.

Seurassa oli 684 jäsenmaksunsa maksanutta vuosijäsentä ja yksi kunniajäsen.

Sanakirjasäätiön valtuuskunnassa seuraa on edustanut professori Terho Itkonen varamiehenään professori Eero Kiviniemi.

August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen lautakunta, johon ovat kuuluneet Suomalais-Ugrilaisen Seuran edustajina professorit Seppo Suhonen ja Ulla-Maija Kulonen ja dosentti Johanna Laakso sekä Kotikielen Seuran edustajina apulaisprofessori Pirkko Nuolijärvi ja tohtori Kaisu Juusela, on kokouksessaan 16. helmikuuta 1998 päättänyt antaa 10 000 markan palkinnot fil. tri Jorma Luutoselle hänen väitöskirjastaan The variation of morpheme order in Mari declension ja fil. tri Tapani Salmiselle hänen väitöskirjastaan Tundra Nenets inflection sekä 6 000 markan palkinnot fil. tri Terhi Ainialalle hänen väitöskirjastaan Muuttuva paikannimistö, tri Marja-Liisa Helasvuolle hänen väitöskirjastaan When discourse becomes syntax: Noun phrases and clauses as emergent syntactic units in Finnish conversational discourse, prof. Mati Hintille hänen väitöskirjastaan Eesti keele astmevahelduse ja prosoodiasüsteemi tüpoloogilised probleemid ja fil. tri Tuomas Huumolle hänen väitöskirjastaan Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa: Ajan, omistajan ja tilan adverbiaalien keskinäiset suhteet suomen kielessä. Lisäksi varataan 1 000 markkaa jaettavaksi palkintoina ensi vuonna.

Lauri Kettusen rahaston lautakunta, johon ovat kuuluneet professori Seppo Suhonen, apulaisprofessori Pirkko Nuolijärvi ja maisteri Hanna Lappalainen, on kokouksessaan 16. helmikuuta 1998 päättänyt antaa rahaston tuotosta 1 000 markan palkinnon fil. maist. Inkeri Jääskeläiselle palkkioksi hänen pro gradu -tutkielmastaan Virolaisten kielellinen ja kulttuurinen sopeutuminen Suomeen ja 4 000 markan stipendin fil. yo Sylva Aejmelaeukselle Lauri Kettusen tieteellisen jäämistön luettelointiin ja tieteellisen tuotannon bibliografian laatimiseen. Tuoton jäännös liitetään pääomaan.

Hesteon koululaiskielirahaston lautakunta, johon ovat kuuluneet apulaisprofessori Pirkko Nuolijärvi, varatuomari Pirkko Koskinen sekä maisterit Mari Siiroinen ja Hanna Lappalainen, on kokouksessaan 16. helmikuuta 1998 päättänyt varata rahaston vuoden 1997 tuoton käytettäväksi Helsingin II normaalikoulussa syksyllä 1998 järjestettävää Helsinki-aiheista nimistönkeruukilpailua varten.

E. A. Saarimaan rahaston lautakunta, johon ovat kuuluneet apulaisprofessori Pirkko Nuolijärvi, dosentti Lea Laitinen, tohtori Kaisu Juusela ja ylioppilas Toni Suutari, on kokouksessaan 16. helmikuuta päättänyt antaa rahaston tuotosta 1 000 markan palkinnot fil. maist. Hanna Lappalaiselle hänen artikkelistaan Variaatio ja sen selittäminen kaakkoishämäläisen murreaineiston valossa (Virittäjä 1/1996), fil. maist. Anne Mäntyselle hänen artikkelistaan Miten normeista puhutaan – Näkökulma ja normien rajat (Virittäjä 4/1996), fil. maist. Krista Ojutkankaalle hänen artikkelistaan Suomen ja viron U- ja ne-verbijohdosten käytön vertailua(Virittäjä 3/1997) ja fil. maist. Kristiina Ylikahrille hänen artikkelistaan Referoinnin laajentumat. Hän-, he- ja se-, ne-pronominien käytöstä Siikaisten murteessa (Virittäjä 2/1996). Tuottojen jäännös liitetään pääomaan.

Kuluneena vuonna seura on onnitellut professori Pekka Sammallahtea, professori Helena Sulkalaa, professori Göran Karlssonia, professori Tryggve Sköldiä, professori Matti K. Suojasta, professori Anna-Riitta Lindgreniä, professori Lars-Gunnar Larssonia, professori Osmo Ikolaa, maisteri Jaakko Yli-Paavolaa, professori Tiit-Rein Viitsoa sekä Äidinkielen Opettajain Liittoa. Seura on esittänyt surunvalittelunsa akateemikko Pertti Virtarannan ja akateemikko Matti Kuusen omaisille.

Aikakauslehti Virittäjä ilmestyi vuonna 1997 neljänä vihkona, joissa oli yhteensä 672 sivua. Lisäksi julkaistiin lehden juhlavuoden kunniaksi 396-sivuinen 100-vuotishakemisto. Virittäjän satavuotisjuhlaa vietettiin Seuran vuosikokouspäivänä, 14. maaliskuuta 1997. Juhlapuheen piti opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi. Virittäjän päätoimittajana on ollut dosentti Lea Laitinen, toimitussihteerinä vuoden 1997 loppuun maisteri Anne Mäntynen, vuoden 1998 alusta maisteri Annukka Varteva ja kirjallisuustoimittajana tohtori Vesa Koivisto. Lisäksi toimitukseen ovat kuuluneet maisterit Maarit Nopsanen (äidinkielenopetus) ja Päivi Rainò (suomi toisena ja vieraana kielenä). Taloudenhoitajana on ollut ylioppilas Minna Harmanen apunaan ekonomi Kyösti Järvinen.

Virittäjän tuotot olivat vuonna 1997 yhteensä 148 181,35 markkaa ja kulut 240 037,63 markkaa. Valtionapu on ollut 100 000 markkaa, ja tilausmaksuja on kertynyt 142 760,25 markkaa. Suurimmat kulut ovat aiheutuneet painatuksesta ja postituksesta (109 357,54 markkaa) sekä palkoista ja palkkioista (112 892,50 markkaa sosiaalikuluineen). Seuran omat kulut olivat 9 818,10 markkaa ja tulot 14 366,18 markkaa. Kotikielen Seuran ja Virittäjän vuoden 1996 tilikauden tulos on 12 439,60 markkaa. Näistä erillisenä on ollut Virittäjän 100-vuotisjuhlabudjetti, johon sisältyvät 100-vuotisjuhlan järjestelykulut sekä 100-vuotishakemiston kustannukset ja myyntituotot. Nämä kulut olivat 69 405,83 markkaa ja tuotot 41 600,00 markkaa. Kulujäämä, 27 805,83 markkaa, katettiin varauksesta.

Helsingissä 14. maaliskuuta 1998

HANNA LAPPALAINEN
Kotikielen Seuran sihteeri