Kotikielen Seuran uudet kunniajäsenet

Kotikielen Seuran kunniajäsenet ovat Seuran pitkäaikaisia toimijoita ja ovat tehneet uraauurtavaa työtä suomen kielen hyväksi.

Vuosikokouksessa 2026 uusiksi kunniajäseniksi valittiin professori Tiina Onikki-Rantajääskö ja maisteri Toni Suutari.

Kuva: Emmi Pollari

Professori Tiina Onikki-Rantajääskö, Helsingin yliopisto

Professori Onikki-Rantajääskö on tehnyt merkittävän uran sekä suomen kielen tutkijana että yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänen kielelliseen merkitykseen, kielioppiin, terminologiaan ja kielipolitiikkaan keskittynyt tutkimuksensa on ollut väitöskirjasta lähtien innovatiivista ja uraauurtavaa. Hänen johtamansa Tieteen termipankki on merkittävä hanke, jossa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen erikoissanastoa on koottu avoimesti saataville helposti päivitettävään tietokantaan. Termipankin merkitys on mittava myös yleistajuiselle keskustelulle, kun eri alojen sanastolle on vakiinnutettu suomenkieliset käsitteet. Tieteen termipankki on hyväksytty merkittävien tutkimusinfrastruktuureiden tiekartalle yhteistyössä Fin-Clarinin kanssa.

Onikki-Rantajääskö on edistänyt demokraattista ja toimivaa kielenkäyttöä myös suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Lautakunta päättää kielenkäyttöä koskevista yleisluonteisista tai periaatteellisista suosituksista ja ottaa kantaa kielipoliittisiin kysymyksiin. Hän on edistänyt ansiokkaasti selkokielen tutkimusta ja opetusta niin Helsingin yliopistossa kuin laajalti yhteiskunnassa. Erityisen vaikuttava työ Onikki-Rantajääsköllä on ollut oikeusministeriön nimittämänä suomen kielen selvityshenkilönä (2022–2024), jossa hänen tehtävänään oli laatia selvitys suomen kielen yhteiskunnallisesta asemasta ja haasteista sekä antaa ehdotuksia kielipoliittisiksi tavoitteiksi.

Onikki-Rantajääskö on tieteellisessä toiminnassaan ollut kytköksissä lukuisiin hankkeisiin ja verkostoihin niin oman yksikkönsä sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kotikielen Seurassa hän on toiminut puheenjohtajana (esimies) vuosina 2011–2014 ja johtokunnan jäsenenä 2010. Hänen merkittävä panoksensa suomen kielen tutkimukselle on ollut myös maailman suurimman suomenkielisen tieteellisen aikakauslehden Virittäjän päätoimittajuus vuosina 2006–2010.

Professori Onikki-Rantajääskö oli ensimmäinen nainen vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallituksen puheenjohtajana. Yliopistoyhteisössä hän on ollut keskeinen vaikuttaja toimiessaan tutkimusaktiviteettiensa lisäksi erittäin tunnollisesti ja tehokkaasti useissa vaativissa johto-, esihenkilö- ja luottamustehtävissä.

**

Toni Suutari

Maisteri Toni Suutarin työuraa leimaavat tutkimusaineistot ja digitalisaatio. Hän toimii nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tietoarkkitehtuurin tehtävissä, ja aiemmin hän on ollut mukana Helsingin yliopiston Muoto-opin arkiston digitoinnissa sekä työskennellyt Kotimaisten kielten keskuksessa sähköisten aineistojen kehittämistyön parissa.

Toni Suutari on Kotikielen Seuran johtotehtävissä pisimpään toiminut henkilö. Hän on toiminut seuran varasihteerinä vuosina 1997–2000, sihteerinä 2001–2005, johtokunnan jäsenenä 2006–2007 sekä 2018–2022, toisena varapuheenjohtajana (varaesimies) vuosina 2008–2015 ja rahastonhoitajana 2016–2018. Hän toimi kaikissa vastuutehtävissään sitoutuneesti ja asiantuntevasti sekä uusia toimintatapoja ja -muotoja etsien ja kehittäen.

Suutari teki pitkäjänteisesti ja ansiokkaasti työtä myös Virittäjä-lehden siirtämisessä sähköiseen aikaan, ja hänen ansiotaan on mm. se, että Virittäjä on journal.fi-palvelussa.

Hän aloitti työnsä Virittäjässä vuonna 1999 toimitussihteerin sijaisena, ja jatkoi tämän jälkeen lehden verkkosisältöjen parissa. Keskeinen työ oli tietokantamuotoisen hakemiston rakentaminen 2000-luvun alussa ja myöhemmin verkkojulkaiseminen ja vanhojen lehtien takautuva digitointi. Suutari oli keskeinen tekijä siinä, että Virittäjästä tuli edelläkävijä avoimessa julkaisemisessa sekä vanhojen sisältöjen digitoinnissa.

Kotikielen Seuran 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumat

Kotikielen Seuran perustamisesta tulee kuluneeksi 150 vuotta 14.3.2026!

Nyt kannattaa merkitä kalenteriin seuraavat juhlavuoden tapahtumat:

Kotikielen Seura 150 vuotta -näyttelynurkkaus tiedemuseo Liekissä 12.3. – 30.9.

Koko Tiedemuseo Liekkiin on vapaa pääsy Seuran vuosijuhlapäivänä juhlaseminaarin osanottajille.

 https://www.helsinki.fi/fi/tiedemuseo-liekki

Lauantaina 14.3.2026

Kotikielen Seuran 150-vuotispäivän juhlaseminaari

Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, Helsinki) klo 13–15

Seminaarissa mm. kunniajäsen Heikki Paunosen esitelmä: Helsinki 1876. Millaiseen maailmaan Seura syntyi?, vuoden 2026 slangikilpailun palkintojen jako, Siulan esitys sekä musiikkia.

Vuosikokous

klo 15.30–17.00 Tekla Hultin -salissa (Fabianinkatu 33, Helsinki)

  • vuosikokousasiat
  • väitöskirjapalkinnot, muut palkinnot ja stipendit

Juhlaillallinen Katajanokan Kasinolla klo 18

Ks. tarkemmat tiedot Tapahtumat-sivulta.

Sydämellisesti tervetuloa kaikkiin tapahtumiin!

Kotikielen Seuran toimintaa vuonna 2020

Kotikielen Seuran 145. toimintavuosi on käynnistynyt. Ensimmäinen jäsentilaisuus 30.1. vietettiin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen 150-vuotisjuhlinnan merkeissä.

Seuraava jäsentilaisuus on vuosikokous maaliskuun puolivälissä, suomen kielen professuurin perustamisen vuosipäivänä 14.3. Tilaisuudessa kuullaan esitelmä suomen kielen ajankohtaisista teemoista. Lisäksi jaetaan palkintoja ansiokkaiden artikkelien ja väitöskirjojen kirjoittajille sekä käsitellään perinteiset vuosikokousasiat.

Kevään korvalla huhtikuun 23. päivänä Kotikielen Seuran teemailtapäivässä syvennytään tarkastelemaan ihmisen ja luonnon kohtaamista kielessä ja kirjallisuudessa.

Lisätietoa tapahtumista löydät täältä. Tervetuloa mukaan!