KERTOMUS KOTIKIELEN SEURAN 125. TOIMINTAVUODESTA

Sadantenakahdentenakymmenentenäviidentenä toimintavuotenaan Kotikielen Seuralla on ollut neljä varsinaista kokousta sekä symposium. Kokouksissa on käynyt keskimäärin 45 henkeä, ja niissä on pidetty seuraavat esitelmät:

14. maaliskuuta 2000 järjestetyssä »Suomen kielen vakiinnuttaminen» -symposiumissa fil. tri Ilkka Herlin: »Suomen kielen vakiinnuttaminen osana kansallista kulttuuria ja tiedettä», fil. tri Virve Raag »Kan språkets utvecklings styras: några drag i standardestniskans historia under 1900-talet», fil. maist. Trond Trosterud: »Onko olemassa kolmatta tietä? Norjan kielellinen vapautuminen siirtomaalaisuudesta, katsottuna norjalaisen suomalaistunein silmin», prof. Anna-Riitta Lindgren: »Kielenvaihto 1800-luvun lopun Suomessa: eräiden sivistyssukujen ratkaisuja» sekä dos. Lea Laitinen ja prof. Pirkko Nuolijärvi: »Kotikielen Seuran ja Virittäjän rooli suomen kielen vakiinnuttamisprosessissa».

27. huhtikuuta prof. Heikki Paunonen: »Helsingin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä».

19. lokakuuta fil. tri Markku Haakana ja fil. yo Laura Visapää: »Moniäänisyys keskustelun keinona. Tapaustutkimus Fakta homma -tv-sarjan äänistä vuorovaikutuksessa».

16. marraskuuta prof. Pentti Leino: »’Kaikkihan nyt äidinkieltään osaavat.’ — Tarvitaanko ylioppilastutkinnossa äidinkielen koetta?» Opettajan puheenvuoro fil. kand. Kaisa Lange.

8. helmikuuta 2001 prof. Auli Viikari: »’Uusi päivä alkaa väristä.’ Synestesia runousopin ja kielen koetinkivenä. »

Seuran esimiehenä on toiminut professori Pirkko Nuolijärvi, ensimmäisenä varaesimiehenä dosentti Lea Laitinen, toisena varaesimiehenä dosentti Kaisu Juusela, sihteerinä maisteri Hanna Lappalainen, varasihteerinä maisteri Toni Suutari, rahastonhoitajana maisteri Mari Siiroinen, muina johtokunnan jäseninä dosentti Vesa Koivisto, maisteri Kaisa Lange ja professori Yrjö Lauranto, tilintarkastajina merkonomi Karri Haaparinne ja maisteri Mia Halonen sekä varatilintarkastajina osastosihteeri Arja Lehtonen ja oik. kand. Aarne Pulliainen. Seuran johtokunta on pitänyt toimintavuotena seitsemän kokousta, niistä kolme sähköpostitse.

Seurassa oli 780 jäsenmaksunsa maksanutta vuosijäsentä.

Sanakirjasäätiön valtuuskunnassa seuraa on edustanut professori Pirkko Nuolijärvi varamiehenään professori Yrjö Lauranto.

August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen lautakunta, johon ovat kuuluneet Suomalais-Ugrilaisen Seuran edustajina professorit Ulla-Maija Kulonen ja Sirkka Saarinen ja dosentti Tapani Salminen sekä Kotikielen Seuran edustajina professori Pirkko Nuolijärvi ja dosentti Lea Laitinen, on kokouksessaan 16. helmikuuta 2001 päättänyt antaa 8 000 markan palkinnot fil. tri Heikki Hurtalle hänen väitöskirjastaan »Suomen askel-tyyppisten nominien morfologiaa ja murremaantiedettä», fil. tri Liisa Raevaaralle hänen väitöskirjastaan »Potilaan diagnoosiehdotukset lääkärin vastaanotolla. Keskustelunanalyyttinen tutkimus potilaan institutionaalisista tehtävistä» ja fil. tri Taru Salmiselle hänen väitöskirjastaan »Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys» sekä 5 000 markan palkinnot fil. tri Heli Harrikarille hänen väitöskirjastaan »Segmental Length in Finnish — Studies within a Constraint-Based Approach», fil. tri Sari Kunnarille hänen väitöskirjastaan »Characteristics of early lexical and phonological development in children acquiring Finnish», fil. tri Jukka Mäkisalolle hänen väitöskirjastaan »Grammar and experimental evidence in Finnish compounds» ja fil. tri Sari Pietikäiselle hänen väitöskirjastaan »Discourses of Differentiation. Ethnic Representations in Newspaper Texts». Lisäksi varataan 2 000 markkaa jaettavaksi palkintoina ensi vuonna.

Lauri Kettusen rahaston lautakunta, johon ovat kuuluneet professorit Seppo Suhonen ja Pirkko Nuolijärvi sekä maisteri Hanna Lappalainen, on kokouksessaan 16. helmikuuta 2001 päättänyt myöntää vuoden 2000 tuotosta 3 000 markan palkinnon Katja Meriluodolle hänen pro gradu -työstään »Kalmuneio ja Euridiike. Intertekstuaalsus Kauksi Ülle lugulauludes», 2 000 markan palkinnon Airi Pekkolalle hänen pro gradu -työstään »’Hammassärkyä on yheksää lajia.’ Vertaileva tutkimus suomalaisten ja virolaisten kansanomaisista hammassäryn hoitotavoista» ja 1 000 markan palkinnon Antti Kankkuselle hänen pro gradu -työstään »Viron kielen potentiaali erityisesti Uuden testamentin käännöksissä». Tuoton jäännös liitetään pääomaan.

Hesteon koululaiskielirahaston lautakunta, johon ovat kuuluneet professori Pirkko Nuolijärvi, oikeusneuvosmies Pirkko Koskinen sekä maisterit Mari Siiroinen ja Hanna Lappalainen, on kokouksessaan 7. helmikuuta 2001 päättänyt varata vuoden 2000 tuoton, 662, 73 markkaa, myöhemmin pidettävää kilpailua varten.

Kuluneena vuonna seura on onnitellut professori Kaija Kuiria, dosentti Pirkko Forsman Svenssonia, professori Laila Lehikoista, maisteri Eila Hämäläistä, professori Paavo Pulkkista, professori Axel Groundstroemia, professori Antti Iivosta, professori Heikki Leskistä, maisteri Mari Mustia, professori Kaisa Häkkistä, maisteri Seija Aaltoa, tohtori Tapani Kelomäkeä, professori Heikki Paunosta ja maisteri Marjatta Paunosta, maisteri Eira Penttistä, professori Lars Huldénia ja professori Auli Hakulista. Seura on esittänyt surunvalittelunsa kunniajäsenensä ja entisen esimiehensä, professori Aimo Turusen omaisille.

Aikakauslehti Virittäjä ilmestyi vuonna 2000 neljänä vihkona, joissa oli yhteensä 667 sivua. Virittäjän päätoimittajana on ollut dosentti Lea Laitinen ja toimitussihteerinä maisteri Annukka Varteva. Toimitussihteerin äitiyslomien aikana sijaisina ovat toimineet maisteri Toni Suutari (toukokuun loppuun 2000) ja vuoden 2001 alusta ylioppilas Sanna Putkonen. Kirjallisuusosastosta ovat vastanneet tohtori Markku Haakana ja maisteri Anne Mäntynen, ja lehden kotisivuja on hoitanut toukokuun loppuun professori Johanna Laakso, kesäkuun alusta lähtien maisteri Toni Suutari. Lisäksi toimitukseen ovat kuuluneet maisterit Sara Routarinne (äidinkielenopetus) ja Päivi Rainò (suomi toisena ja vieraana kielenä). Taloudenhoitajana on ollut tammikuun loppuun saakka ylioppilas Sanna Putkonen ja helmikuun alusta maisteri Taija Nieminen apunaan ekonomi Kyösti Järvinen.

Virittäjän tuotot olivat vuonna 2000 yhteensä 180 465, 18 markkaa ja kulut 276 333,33 markkaa. Valtionapu on ollut 100 000 markkaa ja Kordelinin apuraha 30 000 markkaa; tilausmaksuja on kertynyt 145 558,83 markkaa. Suurimmat kulut ovat aiheutuneet painatuksesta (96 748,15 markkaa) ja postituksesta (18 247,13 markkaa) sekä palkoista ja palkkioista (sosiaalikuluineen 135 874,80 markkaa). Seuran omat kulut olivat 32 039,16 markkaa ja tulot 35 241, 92 markkaa. Kotikielen Seuran, sen alaisten rahastojen ja Virittäjän vuoden 2000 tilikauden tulos on 57 334,61 markkaa. Poikkeuksellisen suuren ylijäämän selittävät Virittäjän saamat arvopaperien myyntituotot sekä vanhan 20 000 markan varauksen purkaminen.

Helsingissä 14. maaliskuuta 2001

HANNA LAPPALAINEN

Kotikielen Seuran sihteeri