 |
|
|
Päivitetty 27.3.2010 – Palautteet |
Virittäjä-lehti > Ohjeet Tarkat ohjeet lähdeluettelon laatimiseksi erillisenä pdf-tiedostona! OHJEITA KIRJOITTAJILLE Virittäjä on erityisesti suomen kielen, sen sukukielten ja niiden opetuksen tutkimusta esittelevä kielitieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös muita kielitiedettä koskevia kirjoituksia, kuten katsauksia, havaintoja, kirja-arvosteluja, keskustelupuheenvuoroja ja lektioita. Väitöslektiot julkaistaan Virittäjän verkkolehdessä. Virittäjä noudattaa refereekäytäntöä, mikä tarkoittaa sitä, että artikkeleiksi ja katsauksiksi tarjottavat käsikirjoitukset annetaan kahden nimettömänä pysyvän asiantuntijan arvioitavaksi. Päätoimittajien harkinnan mukaan myös havainnot ja keskustelupuheenvuorot voidaan antaa arvioitaviksi. Mikäli kirjoitus hyväksytään, kirjoittajan on otettava huomioon arvioijien ja toimituksen tekemät muutos- ja korjausesitykset. Lehti ei sitoudu ennalta julkaisemaan mitään tarjottua aineistoa, ei edes tilattua, ja sillä on oikeus toimittaa ja lyhentää tekstiä. Lehti varaa oikeuden kaiken painetun aineiston julkaisemiseen myös verkkosivuillaan, ellei tekijä aineistoa tarjotessaan erikseen sovi toisin toimituksen kanssa. Hyväksyttyjen julkaisujen aikataulusta neuvotellaan toimituksen kanssa. Virittäjä ei maksa kirjoituspalkkioita eikä painata eripainoksia mutta toimittaa artikkelien kirjoittajille pyynnöstä yhden kappaleen lehden kyseistä numeroa. Virittäjälle tarjottavien kirjoitusten ulkoasu ja enimmäispituudet Kaikki kirjoitukset tulee lähettää kielellisesti, tyylillisesti ja teknisesti viimeistellyssä muodossa. Tarvittaessa toimitus voi pyytää kirjoittajaa tarkistuttamaan kirjoituksensa kieliasun asiantuntijalla. Teksti kirjoitetaan harvahkolla rivinvälillä (1,5–2) ja riittävän suurin marginaalein (ainakin 2,5 cm) siten, että yhdessä liuskassa on noin 2 400 merkkiä (välilyönneittä). Sivut numeroidaan. Kirjoittaja ilmoittaa saatekirjeessä yhteystietonsa (posti- ja sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron). Väliotsikot ovat varsinkin pitemmissä kirjoituksissa suositeltavia. Artikkeleissa ja katsauksissa on käytössä kaksi väliotsikkotasoa, jotka numeroidaan; muissa kirjoituksissa käytetään vain yhden tason väliotsikoita ilman numerointia. Runsaita alaviitteitä pyritään välttämään. Kielenainekset ja mahdolliset termit merkitään tekstiin kursiivilla. Alleviivausta ei käytetä, mutta lihavointi sen sijaan voi olla tarpeen esimerkiksi erotettaessa morfeemeja tai sanoja kielenaineksista (esim. talo-ssa-ni-kin). Taulukot, kartat ja kuvatekstit annetaan mustavalkoisina erillisillä liuskoilla; niiden numerot merkitään käsikirjoituksen vastaavaan kohtaan. Lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin sulkuihin seuraavasti: (Lehikoinen & Kiuru 1991: 156; Penttilä 1957: 77). Lähdeluettelon ohjeet ovat Virittäjän kotisivuilla pdf-tiedostona ja ne voi myös tilata lehden toimitussihteeriltä. Kaikkien kirjoitusten mukaan on liitettävä 1–5 hakusanaa kirjoituksen sisällöstä. Artikkelien mukaan on lisäksi liitettävä noin 200 sanan mittainen suomenkielinen, kirjoituksen ydinkohdat selvästi esiin tuova tiivistelmä, jonka toimitus käännättää myös englanniksi. Tiivistelmän keskeiset termit ja käsitteet on hyvä ilmoittaa myös käännöskielellä. Kirjoittaja voi tahtoessaan oheistaa oman käännösehdotuksensa, jonka kieliasun toimitus tarkistuttaa. Artikkelien ja katsausten suositeltava pituus on 10–25 liuskaa eli 24 000–60 000 merkkiä, havaintojen 5–10 (12 000–24 000 merkkiä) ja keskustelupuheenvuorojen korkeintaan 5 liuskaa (12 000 merkkiä). Kirjallisuusarviot ovat yleensä 3–6 liuskan (7 000–15 000 merkin) mittaisia; niistä kuten myös laajemmista tieteellisistä arvioista (noin 10 liuskaa eli 24 000 merkkiä) on sovittava etukäteen kirjallisuustoimittajien kanssa. Kirjoitusten lähettäminen toimitukseen Kirjoitukset lähetetään toimituksen osoitteeseen. Päätoimittajalle lähetetään artikkelit, katsaukset, havainnot ja keskustelupuheenvuorot kolmena paperikopiona, joista kaksi nimettöminä. Lektiot, muistokirjoitukset ja kongressiesitykset lähetetään atk-muodossa. Kirjallisuusosaston toimittajille lähetetään sovitut kirja-arviot atk-muodossa. Kun teksti on muokattu korjausten tai lausuntojen pohjalta valmiiksi, se lähetetään kyseiselle toimittajalle yhtenä paperikopiona ja toimitussihteerille atk-muotoisena. Tekstitiedostot voi lähettää Word-tiedostona (.doc ja .docx-päätteet) tai RTF-muodossa (.rtf). Tavanomaiset taulukot, jotka on tehty Word- tai Excel-ohjelmalla, voivat olla samassa Word-tiedostossa muun tekstin kanssa, mutta muut taulukot sekä kaikki kuvat, kaaviot ja kartat on lähetettävä erillisinä, mieluiten mustavalkoisina tiedostoina (ei Word-tiedostoina!) sekä paperikopioina. Sallittuja tiedostomuotoja ovat tavallisimmat eli .pdf, .jpg, .eps, .tiff ja .xls. Muista tiedostomuodoista kannattaa neuvotella toimitussihteerin kanssa. Valokuvien vähimmäistarkkuus on 300 dpi, viivapiirrosten ja karttojen 600 dpi. Toimituksessa on myös tarvittaessa käytössä skanneri korkeintaan A4-kokoisten, hyvälaatuisten kuvien saattamiseksi sopivaan tiedostomuotoon. Tekstinkäsittelyssä kannattaa ottaa huomioon, että teksti taitetaan toimituksessa ammattilaisohjelmin. Ethän käytä tekstin asettelussa ylimääräisiä rivinvaihtoja, sarkaimia, välilyöntejä tai tavuviivoja. Pelkkiä suuraakkosia ei tule käyttää edes otsikoissa. Nykyisissä tekstinkäsittelyohjelmissa on paljon erikoistoimintoja, jotka ovat taitettaessa haitaksi: esimerkiksi kappaletyylejä tai esimerkkien ja otsikkojen automaattista numerointia ei tulisi käyttää. Muotoilut ovat riittäviä, kun käsikirjoituksesta erottuvat kappaleiden rajat sekä väliotsikot, esimerkit, keskustelunäytteet ja kappaleen mittaiset lainaukset muusta tekstistä. Keskustelulitteraateissa suositellaan käytettäväksi Courier-kirjasinta; muussa tekstissä mikä tahansa tavallinen ja selkeä kirjasin käy. Mikäli kirjoituksessa on foneettisia tai muita erikoismerkkejä, tulee tarkistaa, että ne ovat paperikopiossa oikein ja tarvittaessa merkitä ne siihen käsin, sillä eri ohjelmat ja kirjasimet kohtelevat niitä joskus eri tavoin, ja epäselvissä tilanteissa toimitus tukeutuu paperiversioon. Kirjallinen kustannussopimus käyttöön syksyllä 2006 Jokaisesta Virittäjässä julkaistavasta kirjoituksesta solmitaan lehden ja tekijän tai tekijöiden edustajan kanssa kustannussopimus. Virittäjän kustannussopimus pohjautuu väljästi Tiedekustantajien liiton sopimusmalliin. Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Virittäjän paperi- ja/tai verkkolehdessä sekä Elektra-palvelussa. Lisäksi se ennakoi sähköisen julkaisun ja arkistoinnin mahdollisia tulevia tarpeita. Sopimuksella tekijä sitoutuu välttämään kirjoituksensa rinnakkaisjulkaisua. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta. Virittäjä on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Virittäjän tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla. |
