 |
|
|
Päivitetty 19.4.2008 – Palautteet |
Virittäjä-lehti > Ohjeet Tarkat ohjeet lähdeluettelon laatimiseksi omalla sivullaan! OHJEITA KIRJOITTAJILLE Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös muita alaa koskevia kirjoituksia, kuten katsauksia, havaintoja, kirja-arvosteluja, keskustelupuheenvuoroja ja lektioita. Väitöslektiot julkaistaan pääsääntöisesti Virittäjän verkkolehdessä (http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/verkkolehti). Virittäjä noudattaa refereekäytäntöä, mikä tarkoittaa sitä, että artikkeleiksi tarjottavat käsikirjoitukset annetaan kahden nimettömänä pysyvän asiantuntijan arvioitavaksi. Päätoimittajien harkinnan mukaan myös katsaukset, havainnot ja keskustelupuheenvuorot voidaan antaa arvioitaviksi. Mikäli kirjoitus hyväksytään, kirjoittajan on otettava huomioon arvioijien muutos- ja korjausesitykset. Lehti ei sitoudu ennalta julkaisemaan mitään tarjottua aineistoa, ei edes tilattua, ja sillä on oikeus toimittaa ja lyhentää tekstiä. Lehti varaa oikeuden kaiken painetun aineiston julkaisemiseen myös verkkosivuillaan, ellei tekijä aineistoa tarjotessaan erikseen sovi toisin toimituksen kanssa. Hyväksyttyjen julkaisujen aikataulusta neuvotellaan toimituksen kanssa. Virittäjä ei maksa kirjoituspalkkioita eikä painata eripainoksia mutta toimittaa artikkelien kirjoittajille pyynnöstä yhden kappaleen lehden kyseistä numeroa. VIRITTÄJÄLLE TARJOTTAVIEN KIRJOITUSTEN ULKOASU JA ENIMMÄISPITUUDET Kaikki kirjoitukset tulee lähettää kielellisesti, tyylillisesti ja teknisesti viimeistellyssä muodossa. Tarvittaessa toimitus voi pyytää kirjoittajaa tarkistuttamaan kirjoituksensa kieliasun asiantuntijalla. Teksti kirjoitetaan harvahkolla rivinvälillä (1,5–2) ja kunnon marginaalein (ainakin 2,5 cm) siten, että yhdessä liuskassa on noin 2 200 merkkiä. Sivut numeroidaan. Kirjoittaja ilmoittaa saatekirjeessä yhteystietonsa (posti- ja sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron, telekopionumeron). Väliotsikot ovat varsinkin pitemmissä kirjoituksissa suositeltavia, mutta niitä ei numeroida. Runsaita alaviitteitä pyritään välttämään eikä kappaleita sisennetä. Kielenainekset ja mahdolliset termit merkitään tekstiin kursiivilla. Alleviivausta ei käytetä, mutta lihavointi sen sijaan voi olla tarpeen esimerkiksi erotettaessa morfeemeja tai sanoja kielenaineksista (esim. talo-ssa-ni-kin). Taulukot, kartat ja kuvatekstit annetaan mustavalkoisina erillisillä liuskoilla; niiden numerot merkitään käsikirjoituksen vastaavaan kohtaan. Lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin sulkuihin seuraavasti: Lehikoinen ja Kiuru 1991: 156; Penttilä 1957: 77. Lähdeluettelon ohjeet ovat Virittäjän kotisivuilla osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/ohjeet/lahteet.html ja ne voi myös tilata lehden toimitussihteeriltä. Kaikkien kirjoitusten mukaan on liitettävä 1–5 hakusanaa kirjoituksen sisällöstä. Artikkelien mukaan on lisäksi liitettävä noin 200 sanan mittainen suomenkielinen, kirjoituksen ydinkohdat selvästi esiin tuova tiivistelmä, jonka toimitus käännättää englanniksi tai tarpeen mukaan jollekin muulle kielelle. Tiivistelmän keskeiset termit ja käsitteet on hyvä ilmoittaa myös käännöskielellä. Kirjoittaja voi tahtoessaan oheistaa oman käännösehdotuksensa, jonka kieliasun toimitus tarkistuttaa. Verkkolehdessä myös julkaistaan myös suomenkielinen tiivistelmä, jonka ohjepituus on yksi sivu (enintään 3 000 merkkiä). Artikkelien ja katsausten suositeltava pituus on 10–25 liuskaa eli 24 000–60 000 merkkiä, havaintojen 5–10 (12 000–24 000 merkkiä) ja keskustelupuheenvuorojen korkeintaan 5 liuskaa (12 000 merkkiä). Kirjallisuusarviot ovat yleensä 3–6 liuskan (7 000–15 000 merkin) mittaisia; niistä kuten myös laajemmista tieteellisistä arvioista (noin 10 liuskaa eli 24 000 merkkiä) on sovittava etukäteen kirjallisuustoimittajan kanssa. KIRJOITUSTEN LÄHETTÄMINEN TOIMITUKSEEN Kirjoitukset lähetetään toimituksen osoitteeseen. Päätoimittajalle lähetetään artikkelit, katsaukset, havainnot ja keskustelupuheenvuorot kolmena paperikopiona, joista kaksi nimettöminä. Lektiot, muistokirjoitukset ja kongressiesitykset lähetetään varapäätoimittajalle sekä kahtena paperikopiona että atk-muodossa. Kirjallisuusosaston toimittajille lähetetään sovitut kirja-arviot kahtena paperikopiona ja atk-muodossa. Äidinkielen opetuksen ja tutkimuksen toimittajalle sekä suomi toisena ja vieraana kielenä -toimittajalle lähetetään kyseisen toimittajan kanssa sovitut kirjoitukset kahtena kappaleena ja atk-muodossa, ellei toisin ole erikseen sovittu. Kun teksti on muokattu korjausten tai lausuntojen pohjalta valmiiksi, se lähetetään kyseiselle toimittajalle yhtenä paperikopiona ja atk-muotoisena. Ilmoita käyttämäsi ohjelma. Taulukot, kartat ja kuvat lähetetään omina, mustavalkoisina tiedostoinaan ja paperikopioina. Foneettisten ym. erikoismerkkien merkintään Virittäjä käyttää Ajatar-kirjasinta; jos sitä ei ole, erikoismerkit tulee merkitä käsin paperikopioon. KIRJALLINEN KUSTANNUSSOPIMUS KÄYTTÖÖN SYKSYLLÄ 2006 Jokaisesta Virittäjässä julkaistavasta kirjoituksesta solmitaan lehden ja tekijän tai tekijöiden edustajan kanssa kustannussopimus. Virittäjän kustannussopimus pohjautuu väljästi Tiedekustantajien liiton sopimusmalliin. Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Virittäjän paperi- ja/tai verkkolehdessä sekä Elektra-palvelussa. Lisäksi se ennakoi sähköisen julkaisun ja arkistoinnin mahdollisia tulevia tarpeita. Sopimuksella tekijä sitoutuu välttämään kirjoituksensa rinnakkaisjulkaisua. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta. Virittäjä on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Virittäjän tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla. |
