 |
|
|
Päivitetty 24.1.2010 – Palautteet |
Virittäjä-lehti > Hakemistot > Kirjoitukset ja tiivistelmät: 4/2009 (113) From Yiddish via Swedish to Finnish: on the language shifts and ethnolects of the Jewish community in Helsinki The aim of this article is to chart, from a sociolinguistic perspective, the contacts and language changes that have taken place within the Helsinki Jewish community and to analyse certain aspects of Jewish ethnolectical speech. The article examines this field in the light of traditional, general definitions of the ethnolect and of the post-Yiddish Jewish ethnolect. The first section of the article explores the creation of the Jewish community in Helsinki, the multilingual nature of the Jewish community and the language shifts that have occurred within that community, from Yiddish through Swedish to Finnish. Russian, German and (modern) Hebrew have also played an important role in the community’s multilingual history. In contrast to the commonly held view, the Jewish community in Helsinki retained the use of Yiddish for a relatively long time, using it alongside Swedish and Finnish. The Yiddish language held an important position both in cultural life and in religious practice. The article then explores the different factors that have contributed to the sidelining of Yiddish. The second section of the article examines parodies of old Jewish Swedish and Jewish Finnish that have appeared in magazines and the texts of Jewish revues. These parodies demonstrate that the wider population had very clear notions of the specific features of Jewish Swedish and Jewish Finnish, and that the linguistic repertoire of the Jewish community in Helsinki included a variety dotted with Yiddish influences. To this day, a certain ethnolectical register is perceptible in interaction within the community in both Swedish and Finnish. This register is often used in certain marked situations, particularly ones in which the community’s ethnic identity plays an important role. The article examines this phenomenon using written and verbal sources and highlights the principal features of this ethnolect. Simo Muir – – – – – – – – – – – – Jiddišistä ruotsin kautta suomeen: Helsingin juutalaisten kielenvaihdoista ja etnolektistä Artikkelin tarkoituksena on kuvata sosiolingvistisestä näkökulmasta Helsingin juutalaisten kontakteja ja kielenvaihtoja ja analysoida joitakin juutalaisten etnolektisen puheen ilmiöitä. Artikkeli tarkastelee tätä kenttää etnolektin yleisten määritelmien sekä jiddišinjälkeisen juutalaisen etnolektin (Post-Yiddish Jewish Ethnolect) käsitteen valossa. Artikkelin ensimmäinen osa tarkastelee Helsingin juutalaisen yhteisön muodostumista, juutalaisen yhteisön monikielisyyttä ja yhteisössä tapahtuneita kielenvaihtoja jiddišistä ruotsin kautta suomeen. Myös venäjän, saksan ja (nyky)heprean kielellä on on ollut roolinsa yhteisön monikielisyydessä. Vastoin yleistä käsitystä, Helsingin juutalainen yhteisö säilytti jiddišin kielen verrattain pitkään ruotsin ja suomen rinnalla. Jiddišin kielellä oli tärkeä sija kulttuurielämässä sekä uskonnollisessa toiminnassa. Artikkeli pohtii myös eri tekijöitä, jotka johtivat lopulta jiddišin kielen syrjäytymiseen. Artikkelin
toinen osa tarkastelee lehdissä ja juutalaisissa revyyteksteissä
esiintyviä vanhan juutalaisruotsin ja juutalaissuomen parodioita. Nämä
osoittavat omalta osaltaan, että valtaväestöllä oli selvä kuva siitä,
mitkä olivat juutalaisruotsin tai juutalaissuomen ominaispiirteet ja
että Helsingin juutalaisten kielelliseen repertoaariin kuului
jiddišinvaikutteinen varieteetti. Myös tänä päivänä on havaittavissa
ryhmänsisäisessä kanssakäymisessä niin ruotsin kuin suomenkin kielessä
erityinen etnolektinen rekisteri, jota voidaan käyttää
tunnusmerkkisissä tilanteissa (marked situations). Tämä etnolektinen
rekisteri esiintyy erityisesti tilanteissa, joissa etnisen
ryhmäidentiteetin rooli on keskeinen. Artikkeli tarkastelee ilmiötä
kirjallisten ja suullisten lähteiden avulla ja tuo esille sen keskeisiä
piirteitä. Simo Muir |
